BLOGINI

  • Kalle Virtanen

Liköörit myyntiin viinitiloille

Vuosituhannen alussa maassamme toimi yli 50 viinitilaa. Tilat valmistivat laadukkaita alkoholijuomia kotimaisista marjoista ja hedelmistä sekä työllistivät 300 henkilöä.

Nykyään tiloja on puolet vähemmän ja Hämeessäkin vain muutama. Yhtenä syynä innon hiipumiseen on yrittäjälle jäävän tulon pienuus. Vaikka monet tilat tuottavat alkoholin valmistamisen ohella monipuolisia matkailupalveluja, tulot eivät riitä päätoimiseen yrittäjyyteen.

Viinitilat voivat myydä alle 13 tilavuusprosentin viinejään suoraan asiakkailleen. Vahvempia tuotteita voi nykylainsäädännöllä nauttia vain tilan anniskelupaikassa. Eikä niitä voi viedä tuliaisiksi kotiin tai ystäville.

Viinitilat ovat esittäneet ulosmyynnin sallimista valmistamilleen enintään 22 prosenttisille likööreille jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosikymmenen lopulla esitys oli jo päätyä lakiin.


Maaseudun elinvoiman lisäämisen kannalta olisi suotavaa, että viinitilayrittämistä käsiteltäisiin maassamme yhtenä maaseudun elinkeinona. Liköörien myynnin salliminen toisi yrityksille lisää tuloja ja työllistäisi maaseudun ihmisiä.

Liköörit eivät muodosta terveysuhkaa, koska niitä nautitaan pieninä kerta-annoksina. Viinitilalle tehtäviin vierailuihin tulisi mukava kannuste, kun asiakkaat voisivat hankkia tuliaisensa suoraan viinitiloilta.


Tilaviiniyrittämisen mahdollisti alkoholilain muutos vuonna 1995. Jo tuolloin ajatuksena oli toiminnan kehittäminen merkittäväksi maaseudun sivuelinkeinoksi.

Hämeen ammatti-instituutissa on järjestetty liki 20 vuotta tilaviini- ja pienpanimokoulutusta Hattulan Lepaalla. Koulutuskin saisi nostetta, kun opiskelijat voisivat kehitellä omien viinitilojensa tuotteita omista lähtökohdistaan ja asiakkaidensa toiveiden mukaisesti.

Hämäläinen ja suomalainen maaseutu kaipaa yrittäjiä ja työpaikkoja. Mikäli voimme näin yksinkertaisella keinolla edistää maaseutumme elinvoimaa, tehkäämme se.

108 katselukertaa